Takaisin blogeihin
Ladattavalla hybridillä on mahdollista päästä lähes nolla-kulutukseen – ahkera lataaminen ja ajomatkojen pituus avainasemassa

Ladattavalla hybridillä on mahdollista päästä lähes nolla-kulutukseen

autoilun artikkelit ja ääniohjelmat autoiluohjelma autotuojat ja -teollisuus ry kaaratv kaaratv magazine kulutus ladattava hybridi ladattavat hybridt lataushybridi polttoaineen kulutus sähkönkulutus Apr 22, 2021

Autotuojat ja -teollisuus huolestui julkisuudessa esitetyistä väitteistä liittyen ladattavien hybridien kulutukseen. KaaraTV julkaiseen tiedotteen kokonaisuudessaan (alla) ja tiedotteessa referoidun tutkimuksen tiivistelmän (tiedotteen alla).

Aiheesta löytyy myös KaaraTV:n Antti Liinpään artikkeli ja ääniohjelma KaaraTV Magazinessa. Tervetuloa mukaan!

👉 Vain 9,90 e/kk tai jos Antin autoiluohjelmat kiinnostavat yhteistilaus KaaraTV Magazine (autoilun artikkelit ja ääniohjelmat) & KaaraTV arvosisällön jäsenalue (autoiluohjelma, koeajovideot ja muut autovideot) vain 16,90 e/kk.

TIEDOTE 21.12.2020

Ladattavalla hybridillä on mahdollista päästä lähes nolla-kulutukseen – ahkera lataaminen ja ajomatkojen pituus avainasemassa

Usein kysyttyä ladattavista hybrideistä ja niiden kulutuksesta

Mitä autoille ilmoitettu kulutus kuvaa?

Autolle ilmoitettu kulutus on laboratoriossa mitattu polttoaineenkulutus. Toisinaan mediassa on käytetty termiä ”luvattu kulutus”. Ilmaisu on harhaanjohtava.

Vuoteen 2018 saakka uusien automallien kulutus- ja päästötaso mitattiin ns. NEDC-mittaustavalla. Syyskuusta 2018 al-kaen mittaustapaa uudistettiin vastaamaan paremmin keskimääräisen autoilijan ajosykliä.

Tärkeää on huomata, että molemmat mittaustavat perustuvat tarkasti EU-lainsäädännössä (direktiivissä) määriteltyyn testisykliin. Mittauksen suorittavat EU-viranomaisen hyväksymät riippumattomat mittauslaitokset.

Kyseessä on siis tietyin tarkasti etukäteen määriteltyihin pa-rametreihin (lämpötila, vastukset, maksiminopeudet, ajomatka, jne.) perustuva testi.

Markkinoinnissa kulutus- ja päästölukemana ilmoitetaan tämän testin tulos.

Kulutuksen ilmoittaminen pohjautuu siis lakiin. Näin kaikki toimijat ilmoittavat sen vertailukelpoisesti.

Laboratoriomittauksella ei kuitenkaan voida määritellä kaikkiin ajo-olosuhteisiin ja ajo- ja lataus-tapoihin soveltuvaa kulutusarvoa, vaan auton kulutus vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, miten ja millaisissa olosuhteissa sitä käytetään.

Ladattavilla hybrideillä lataus- ja käyttöta-voilla on suurempi vaikutus kulutukseen kuin perinteisillä polttomoottoriautoilla.

Miten ladattavalle hybridille ilmoitettu kulutus mitataan?

WLTP-mittaukseen lähdettäessä auton akku on täyteen ladattu. Sama testisykli toistetaan useita kertoja akkua lataamatta, kunnes akku on tyhjä ja viimeinen sykli ajetaan polttomoot-torilla.

Käytännön elämässä kulutus vaihtelee huomattavasti käyttöolosuhteiden ja käyttötavan mukaan – suurimmalle osalle ladattava hybridi soveltuu hyvin päivittäisten matkojen ajamiseen pääosin sähköllä.

Lataamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Teoriassa ladattavan hybridin polttoaineenkulutus voikin vaihdella lähes nollan (ahkera lataaminen ja sähköllä ajon toimin-tamatkaan soveltuva ajomatka) ja yli 10 l/100 km (ladataan harvoin tai ei lainkaan, paljon kyl-mäkäynnistyksiä ja pitkät ajomatkat) kulutuksen välillä

Kuluttavatko ladattavat hybridit polttoainetta moninkertaisesti siihen nähden, mitä valmistaja ”lupaa”?

Eivät. Kuten edellä on todettu, valmistaja ei lupaa mitään tiettyä kulutusta. Se ilmoittaa autolle direktiivin mukaisen WLTP-mittauksen tuloksen, jonka on mitannut viranomaisen hyväk-symä riippumaton tutkimuslaitos.

Ladattavalla hybridillä voidaan käytännön elämässä useim-missa tapauksissa alittaa WLTP-testin tulos merkittävästikin. Ja toisaalta, jos kuljettajalla on raskas kaasujalka, matkat painottuvat pitkämatkaiseen maantieajoon, eikä akkuja ladata, voi kulutus nousta moninkertaiseksi WLTP-testiin nähden.

Tällaisessa ajossa ladattava hybridi ei ole parhaimmillaan, eivätkä kulutus- ja päästölukemat ole enää millään tavoin vertailtavissa WLTP-testiin.

Jos ajetaan pääosin maantiellä, eikä ole kotilatausmahdollisuutta, parempi käyttövoimavaihtoehto voikin olla diesel, kaasu tai täyshybridi.

Keskivertosuomalainen liikkuu autolla päivittäin 30–40 kilometriä, jonka voi ajovoima-akkuun ladatun sähkön avulla ajaa kaikilla nykyisistä lataushybridimalleista.

Tilanne paranee entisestään, mikäli autoa voi ladata päivän aikana esimerkiksi työpaikalla. Pitkiä ajomatkoja teh-täessä sähköajon osuus kaikista ajokilometreistä pienenee, sillä ladattavien hybridien toimin-tamatka pelkällä sähköllä on tyypillisesti enimmillään 40–70 km.

Kuinka paljon ladattavia hybridejä ladataan?

Sähkö- ja hybridiautojen lataustottumuksista tehtiin talvella 2019–2020 laaja kotimainen kyselytutkimus (liitteenä tiivistelmä).

Kyselyyn vastasi noin 2 300 ladattavan auton haltijaa. Tutkimuksen mukaan ladattavien hybridiautojen sähköllä ajon osuus on keskimäärin hieman yli puolet (53 %).

Sähköllä ajon osuus on siis suomalaisten pistokehybridiautoilijoiden keskuu-dessa eurooppalaista keskiarvoa korkeampi ja lähes yhtä korkealla tasolla kuin norjalaisilla (58 %), siitä huolimatta, että latausverkosto on Norjassa merkittävästi Suomea tiheämpi ja kehittyneempi ja sähkö on edullisesti hinnoiteltua.

Päivittäin autoaan lataavien osuus oli tut-kimuksessa yli 70 prosenttia. Lähes 85 prosenttia haltijoista lataa autoaan kotona vähistään kolmesti viikossa. Tutkimuksen mukaan kotilataus ja auton lataaminen työpaikalla riittävät pääosin päivittäisiin ajomatkoihin.

Tutkimuksen mukaan työsuhdeautoilijat ajavat pistokehybrideillään lähes 40 prosenttia sähköllä. Ja vastaavasti kotitalouden omistukseen hankittujen tai liisaamien lataushybridien kilo-metreistä ajetaan sähköllä noin 55 prosenttia.

Suomessa ei ole tähän mennessä ollut vapaassa autoedussa kannustinta ahkeraan kotilataamiseen. (*

Siksi vapaan autoedun työsuhdeautoilijoilla, joilla on käytössään lataushybridi, oli tutkimuksen mukaan pienin sähköllä ajon osuus – heilläkin sähköllä ajon osuus nousi kuitenkin yli kolmannekseen ajetuista kilometreistä.

Huomioitavaa myös on, että vapaan autoedun työsuhdeautoilijoilla kilometrisuorite on selvästi keskimääräistä suomalaista korke-ampi.

Työnantajan lukuun tehtävää ajoa kertyy keskivertoa enemmän erityisesti maan-tieajossa, jossa lataushybridin sähköllä ajon osuus jää suhteellisesti pienemmäksi, kuin lyhyemmissä siirtymissä.

Vuoden 2021 alusta alkaen myös ladattavalla hybridillä ajavalla työsuhdeautoilijalla on kannuste käyttää ja ladata enemmän sähköä, sillä työpaikalla tai muussa julkisessa latauspisteessä työantajan laskuun ladattu sähkö vapautetaan luontoisedun verosta.

Tämä kannustaa siirtymään vapaasta edusta käyttöetuun, jossa autoedun verotusarvo on vapaata etua matalampi ja oman ajon polttoainekustannukset (bensiini, diesel, kaasu tai kotilataussähkö) maksetaan itse.

Miten auton vuosimalli vaikuttaa sähköllä ajon osuuteen?

Ladattava auto on vielä varsin tuore tulokas autojen käyttövoimapaletissa. Siksi uuden, esi-merkiksi vuonna 2021 markkinoille tulevan lataushybridimallin ja edellistä, ensimmäistä la-taushybridien sukupolvea edustavien automallien toimintamatkassa sähköllä on merkittäviä eroja.

Esimerkiksi vuosina 2014–2017 esitellyillä lataushybrideillä keskimääräinen toiminta-matka sähköllä vaihteli noin 30 ja 50 kilometrin välillä.

Vuonna 2021 markkinoille tulevien uusien pistokehybridimallien toimintamatka sähköllä on jo 50–100 kilometriä.

Yhteistä näille ensimmäisen ja toisen sukupolven ladattaville hybrideille on, että keskikulutukseen ja -päästöön vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon ja usein akkuja ladataan.

Toisaalta mitä pidempi sähköllä ajettava käyttömatka saavutetaan, sitä harvemmin tarvitsee turvautua poltto-moottoriin ja siten keskipäästö ja -kulutus laskevat.

Miten lämpötila vaikuttaa ladattavaan hybridin kulutukseen?

Matalampi ulkolämpötila lisää ajovastuksia ja energiaa kuluu myös sisätilojen lämmittämi-seen. Kulutusta voi talviolosuhteissa pienentää huomattavasti auton esilämmityksellä – kovalla pakkasella auton lämmitys voi viedä jopa neljänneksen sähköenergiasta.

Ladattavan hybridin kantama sähköllä on talvisin jonkin verran matalampi, ja myös polttomoottorilla ajettu osuus kasvaa. Talviajan korkeampi kulutus kuitenkin tasoittuu koko vuoden keskiarvoa katsottaessa.

Medialle: Miten ladattavaa hybridiä kannattaa koeajaa?

Vertailukelpoisimman tuloksen keskivertokuljettajan näkökulmasta saa, kun autolla ajaa kes-kimääräisen päivämatkan mukaisia testiajoja niin, että auton ajovoima-akku on täynnä liikkeelle lähdettäessä ja autoa ladataan myös päivän mittaan soveltuvissa pysäköintikohteissa.

Myös testiolosuhteet on hyvä ilmoittaa, sillä esimerkiksi erityisen lämmin tai kylmä ulkoläm-pötila voi vaikuttaa kulutukseen.

Vertailuksi autolle voi halutessaan ottaa myös pidemmän matkan kulutuksen, mutta koko koeajokulutuksen ei tulisi pohjautua pitkään maantieajoon tai vain julkisissa latauspisteissä tehtyihin lyhyisiin latauksiin.

Vaihtuvassa käytössä oleva esit-telyauto ei edusta auton tavanomaista käyttöä, sillä satunnaisella käyttäjällä ei useimmiten ole latausmahdollisuutta kotonaan tai työpaikalla.

Latauspisteverkko ei vielä tue parhaalla mahdollisella tavalla säännöllistä latausta
Suurimmat esteet ladattavan auton hankkimiselle ovat latausmahdollisuuden puuttuminen kotoa tai työpaikalta.

Ladattavat hybridit ovat tärkeä askel autokannan sähköistymisessä. Mitä enemmän ladattavia autoja on kannassa, sitä todennäköisemmin latausinfrakin laajenee siten, että yhä useammalla on latausmahdollisuus kotona ja työpaikalla.

Myös julkinen latauspaikkaverkosto voi tällöin laajentua markkinaehtoisesti, jolloin se palvelee parhaiten myös kokonaan latausinfrasta riippuvia täyssähköautoja. Julkisten latauspisteiden tarjonta ei vielä tarjoa vaihtoehtoa kotona tehtävälle säännölliselle lataamiselle.

Lisäksi lataussähkön hinnoittelu on ladattaville hybrideille usein suhteellisen kallis ladatun sähkön hintaan nähden, sillä ladattavat hybridit latautuvat pääosin ns. hidaslatauksella.

Pelkästään julkisiin latauspisteisiin nojautuvalla ajolla ladattavan auton käyttökustannukset ovat suhteellisen kalliit.

Ladattavien autojen yleistymisen kannalta olisikin erittäin tärkeää, että latausinfra olisi kattava kotona ja työpaikoilla ja että julkisten latauspisteiden verkko palvelisi myös ladattavien hybri-dien käyttäjiä.

Vaihtelevatko ladattavien autojen kulutusarvot eri maissa?

Muissa maissa tehtyihin ladattavien autojen kulutusarvoja selvittäneitä tutkimuksiin on syytä suhtautua varauksella, sillä kotimaisten tutkimusten ja autovalmistajien omasta autokannas-taan keräämien tietojen perusteella Suomessa autoja ladataan keskimääräistä useammin.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa autojen esilämmittämiseen on pitkä historia, ja tiheä lämpöpisteiden verkko ja autotallien sähköliitännät mahdollistavat meillä säännöllisemmän lataamisen kuin useimmissa Keski-Euroopan maissa.

Ladattavan auton haltijat asuvat pää-osin pientaloissa, joissa latausmahdollisuudet kotona ovat hyvät. Myös asunto-osakeyhti-öissä latauspisteiden rakentaminen on lähtenyt kasvuun ja julkisten latauspisteiden määrä ladattavien autojen määrään suhteutettuna on suhteellisen korkea.

*)  Vapaa autoetu kattaa kaikki auton pääoma- ja käyttökustannukset. Luontoisedun saaja maksaa ve-roa auton pääoma- ja käyttökustannusten käypään arvoon perustuvasta verotusarvosta. Käyttökus-tannukset lasketaan ladattavalla hybridillä samalla tavoin kuin bensiini- ja dieselautoilla, eli verotuk-sessa ei oteta huomioon sähköllä ajoa. Kotona ladatun sähkön laskuttaminen työnantajalta edellyttäisi sähkönkulutuksen mittaamista ja kotilatauslaite nostaa auton verotusarvoa.


Ladattavien autojen käyttäjätutkimus
- selvitys ladattavien hybridien ja täyssähköautojen käyttötavoista

Tiivistelmä

Tutkimusraportti ja tutkimuksen tiivistelmät on koottu Autoalan Tiedotuskeskuksen sivuille (www.aut.fi/lataustutkimus)

Tutkimuksen toteutus

Sähköautojen käyttö- ja lataustapoja selvitettiin posti- ja nettikyselynä loka-joulukuussa 2019 to-teutetulla haastattelututkimuksella, jonka otokseen poimittiin satunnaisesti 5 000 ladattavan au-ton haltijaa. Tutkimusraportti julkaistiin tammikuussa 2020.

Tutkimukseen vastausprosentti oli 44. Ladattavat autot ovat suhteellisen nuoria, sillä niiden määrä on viime vuosina kasvanut. Otoksen autojen keski-ikä oli hieman alle 2 vuotta. Noin 60 prosenttia tutkimusotoksen ladattavista autoista on ollut nykyisellä omistajalla tai haltijalla käy-tössään vasta alle vuoden ajan.

Osana tutkimusta tehtiin myös laaja kirjallisuusselvitys ja tutkimuksen tuloksia verrattiin muualla saatuihin tuloksiin. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Norjassa ja Ruotsissa kerätyt käyt-täjätutkimusten tulokset. Myös ajoneuvovalmistajilta saadun vertailuaineiston perusteella sähköllä ajon osuudet ovat sama suuruusluokkaa kuin niiden Pohjoismaille osoittamat tulokset.

Ladattavien autojen käyttäjät ovat useammin moniautoisia talouksia ja asuvat pien-talossa
Ladattavien autojen haltijoiden kotitaloudet eroavat polttomoottoriautojen käyttäjäkunnasta muun muassa ikäjakauman, auton hallintasuhteen, alueellisen sijainnin ja asuintalotyypin osalta.

Ladattavien autojen taloudet ovat keskimääräistä useammin moniautoisia talouksia. Noin 60 pro-sentilla täyssähköautotalouksissa asuvista on sähköauton lisäksi toinen auto, tyypillisimmin ben-siinikäyttöinen. Ladattavien hybridien talouksissa asuvista yli puolella on taloudessaan toinen auto. Täyssähköauto oli hankittu useimmin bensiiniauton tilalle, ladattava hybridi sen sijaan korvasi kotitaloudessa useimmin dieselauton.

Ladattavien hybridien käyttäjistä yli 90 prosentilla auto on ensimmäinen kotitalouden ladattava auto. Tulosten perusteella sähköauton hankinnan polku etenee täyssähköautoa hankkivilla use-ammin siten, että kotitaloudessa on jo aiemmin kokemuksia ladattavista autoista. Täyssähköauton käyttäjistä noin joka neljännellä oli jo ennen nykyisen ladattavan auton hankintaa ollut kotitalou-dessaan ladattava auto.

Tärkeimmät syyt ladattavan auton hankintaan olivat vähäpäästöisyys ja mahdollisuus auton lataa-miseen kotona. Kotilatausmahdollisuus rajaa jyrkästi sähköauton hankintaa – noin 90 prosenttia sähköauton hankkineista arvioi kotilatausmahdollisuuden tärkeäksi käyttövoiman valintakriteeriksi.

Noin kaksi kolmasosaa ladattavien autojen haltijoista asuu omakotitalossa, jossa auton la-taaminen on yleensä toteutettavissa ilman suuria lisäkustannuksia. Ladattavien autojen haltijoista 18 prosenttia asuu kerrostalossa, kun keskimääräisistä autollisista talouksista kerrostalossa asu-vien osuus 26 prosenttia.

Ladattavien autojen haltijat olivat keskimäärin tyytyväisiä käyttövoimavalintaansa. Ladattavan hyb-ridien käyttäjistä yli 90 prosenttia voisi hankkia myös seuraavana autonaan ladattavan hybridin ja noin 65 prosenttia täyssähköauton.

Täyssähköauton käyttäjistä vain noin 15 prosenttia piti to-dennäköisenä, että päätyisi seuraavassa autonhankinnassaan bensiini-, diesel- tai kaasuautoon, mutta lähes puolet arvioi ladattavan hybridin mahdolliseksi seuraavan auton käyttövoimaksi.

Ladattavien autojen ajokilometrit ovat muita käyttövoimia suuremmat

Ladattavilla autoilla ajetaan keskimäärin melko paljon, täyssähköautoilla keskimäärin 23 000 km vuodessa ja ladattavilla hybrideillä noin 19 000 km vuodessa. Koska ladattavat autot ovat uudeh-koja, iältään keskimäärin 2-vuotiaita, niiden ajokilometrien ovat keskimääräistä suurempia. Suo-ritteet ovat suurempia kuin vastaavan ikäisillä bensiiniautoilla, mutta pienemmät kuin dieselau-toilla.

Työsuhdeauton käyttäjillä ajosuoritteet ovat tyypillisesti hieman suurempia, sillä työsuhde-autoetuus on yleinen erityisesti niillä työntekijöillä, joiden työ on luonteeltaan liikkuvaa. Moniau-toisissa talouksissa sähköauton edulliset käyttökustannukset kannustavat keskittämään kilomet-rejä ensisijaisesti sähkökäyttöiselle autolle.

Työsuhdeauton käyttäjillä ajosuoritteet ovat tyypillisesti hieman suurempia, sillä työsuhdeau-toetuus on yleinen erityisesti niillä työntekijöillä, joiden työ on luonteeltaan liikkuvaa. Täyssäh-köautoilla työsuhdeautojen suorite oli keskimäärin samaa luokkaa kuin kotitalouksien omista-mien autojen ajosuorite. Moniautoisissa talouksissa sähköauton edulliset käyttökustannukset kannustavat keskittämään kilometrejä ensisijaisesti sähkökäyttöiselle autolle.

Ladattavilla autoilla ajetaan pääosin taajamassa, mutta myös maantieajon osuus on huomattava. Täyssähköautoilla ajetaan tulosten mukaan hieman enemmän maantieajoa kuin ladattavilla hybri-deillä. Keskimäärin puolet täyssähköautojen ja noin kolmannes ladattavien hybridien ajosuorit-teesta ajetaan vastaajien arvion mukaan maantiellä.

Ajoympäristö vaikuttaa olennaisesti täyssäh-köauton toimintamatkan pituuteen ja ladattavilla hybrideillä sähköllä ajon osuuteen. Sähköauton kulutus on paljon kiihdytyksiä ja hidastuksia sisältävässä taajama-ajossa merkittävästi alempi kuin polttomoottoriautolla.

Ladattavia autoja ladataan pääosin kotona ja työpaikalla

Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti vii-kossa ja päivittäin autoaan lataavien osuus on yli 70 prosenttia.

Täyssähköautoilla vähintään kolme kertaa viikossa lataavien osuus on noin 60 prosenttia. Täyssähköautoja ladataan harvemmin kuin ladattavia hybridejä, sillä täyssähköautojen akkujen toimintamatka riittää useimmiten monen päi-vän ajomatkoihin.

Lähes kolmannes ladattavien hybridien haltijoista ja noin viidennes täyssähkö-auton haltijoista lataa autoaan päivittäin tai lähes päivittäin työpaikalla.

Kotona lataaminen on yleisintä omakotitaloissa ja paritaloissa, joihin on yleensä helposti järjes-tettävissä sähköauton latausmahdollisuus. Kerrostaloissa asuvista ladattavien autojen haltijoista noin kolmanneksella ei ole latausmahdollisuutta kotona, jolloin autoa ladataan pääosin työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä.

Ladattavan hybridin lataamisen on erityisesti työsuhdekäytössä epäilty olevan satunnaista. Tutki-muksen tulokset eivät vahvista mielikuvaa autoaan laiskasti lataavasta hybridiautoilijasta.

Työsuhdeautoilijat lataavat lataushybridiään kotona lähes yhtä usein kuin vastaajat keskimäärin. Kaikilla työsuhdeautoilijoilla ei kuitenkaan ole kotona latausmahdollisuutta. Niiden vastaajien osuus, jotka eivät lataa ollenkaan autoaan kotona oli hieman keskimääräistä suurempi, noin 15 prosenttia.

Tätä kompensoi työpaikalla päivittäin tai lähes päivittäin lataavien suuri osuus, joka on työsuhde-autoilijoilla lähes 50 prosenttia.

Lisäksi kotona lataamisen hieman pienempään osuuteen vaikuttaa se, että vapaan autoedun työsuhdeauton haltija on itse vastuussa kotona kuluvan lataussähkön kustannuksista, vaikka auton verotusarvo lasketaan polttomoottoriauton käyttökustannusten perusteella.

Suurimmalle osalla ladattavien autojen haltijoista kotilataus ja auton lataaminen työpaikalla riittää pääosin päivittäisiin ajomatkoihin. Lataaminen kaupan toimipaikoissa on melko satunnaista. Jul-kisten pysäköintilaitosten ja huoltoasemien latauspisteitä käytetään vielä toistaiseksi harvoin.

Täyssähköauton käyttäjät lataavat autoaan ainakin satunnaisesti myös julkisista latauspisteistä.

Vastaajien antaman avoimen palautteen perusteella kotilatausmahdollisuuksien lisääminen on tärkein ladattavien autojen hankintaa lisäävä tekijä. Ladattavien autojen käyttäjien toiveet latausinfran kehittämiseen kohdistuivat julkisen latauspisteverkon laajentamiseen erityisesti päätieverkon varrella.

Täyssähköauton käyttäjien ensisijainen toive on pikalatausasemien rakentaminen siten, että myös pitkiä matkoja olisi vaivatonta tehdä sähköautolla. Lisäksi lataamisen maksujärjestelmiä pidettiin vaivalloisina, sillä kullakin lataustoimijalla on erilliset kirjautumista edellyttävät sovelluk-sensa.

Yleisin maksujärjestelmiin liittynyt toive oli latauksen maksaminen tavanomaisella maksu-kortilla ilman kirjautumista.

Lataamisen hinnoittelu julkisissa latauspisteissä vaikuttaa selvästi enemmän lataushybridien lataus-tapoihin, sillä täyssähköauton käyttäjällä lataamatta jättäminen ei ole vaihtoehto, jos akun varaus-tilanne on alhainen.

Tulosten perusteella ladattavien hybridien haltijoista ei käytä aktiivisesti julkisia latauspaikkoja. Avoimen palautteen perusteella julkisia latauspaikkoja ei täysimääräisesti hyödynnetä hinnoittelun tai maksujärjestelmien monimuotoisuuden takia.

Jotta ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus voisi olla jatkossa aiempaa suurempi, julkisten latauspalvelujen tulisi olla nykyistä houkuttelevampia myös ladattavien hybridien haltijoille.

Hieman yli puolet ladattavien autojen kilometreistä ajetaan sähköllä

Ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus oli 53 prosenttia. Kuvassa 1 on esitetty sähköllä ajon osuuden vaihtelua eri vastaajaryhmissä. Sähköllä ajon suhteellinen osuus vähenee vuosittaisten ajokilometrien mukaan.

Yli 30 000 km vuodessa ajavilla sähköllä ajon osuudeksi arvioitiin talvisin 30 prosenttia ja muina vuodenaikoina 39 prosenttia ajokilometreistä. Myös ajoympäristö vaikut-taa sähköllä ajon osuuteen.

Pääosin maantieajoa ajavilla sähköllä ajon osuudeksi arvioitiin talvisin 37 prosenttia ja muina vuodenaikoina 46 prosenttia, kun puolestaan pääosin taajamassa ajavat ajoivat sähköllä talvisin 54 prosenttia ja muina vuodenaikoina 66 prosenttia kilometreistään.

Muista taustatekijöistä erityisesti asuintalotyyppi vaikutti melko merkittävästi sähköllä ajon osuuteen.

Omakotitaloissa asuvilla, joilla on pääosin hyvä mahdollisuus auton lataamiseen kotona, sähköllä ajon osuus oli suurempi kuin kerrostaloissa asuvilla.

Vaikka työsuhdeautoilijoiden keskimääräiset ajokilometrit ovat suuret ja ne koostuva keskimää-räistä useammin maantieajosta, silti lähes puolet työsuhdeautojen kilometreistä ajetaan sähköllä. Sähköllä ajon pienempi osuus johtuu pääosin työsuhdeautojen suuremmasta ajosuoritteesta.

Käyttöedun työsuhdeautoilijat ajoivat noin 57 prosenttia ja vapaan edun työsuhdeautoilijat noin 40 prosenttia kilometreistään sähköllä.

Ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä oli talviolosuhteissa keskimäärin 30 kilometriä ja muina vuodenaikoina 39 kilometriä. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset liikkuvat autolla päivässä keskimäärin 31 kilometrin matkan (Liikennevirasto 2016).

Verrattaessa ladatta-van hybridin sähköllä ajon osuutta keskimääräiseen autolla kuljetun matkan pituuteen ladattavan hybridin toimintamatka sähköllä riittää hyvin keskivertosuomalaisen päivittäisiin matkoihin.

Vuosina 2019–2020 markkinoille tulleiden ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä on tyypilli-simmin 50–60 kilometriä, sillä uusien ladattavien hybridimallien akkukapasiteetti on selvästi aiem-pia mallisukupolvia suurempi.

Näin ollen toimintamatkan kasvu lisää tulevaisuudessa selvästi myös sähköllä ajon osuutta ladattavien hybridien ajokilometreistä.

Älä missaa actionia!

Kaikki Antti Liinpään ja KaaraTV:n uudet koeajot, minkä ostaisin -videot, uutisvideot ja muu autosisältö videoina tarjolla KaaraTV:n arvosisällön jäsenalueella.

Nyt uutena tarjolla myös KaaraTV Magazine - ensimmäinen suomalainen digilehti, jonka kaikki artikkelit ovat tarjolla myös ääniohjelmina.

Tervetuloa katsomaan, lukemaan ja kuuntelemaan KaaraTV:n sisältöjä!
Tarjolla silkkaa sisältöä, ei mainoksia.

Haluan mukaan